Harmittaa, että en ole saanut kirjoitettua tänne. Yksi syy on se, että eihän mulla ole mitään sanottavaa; toinen syy taas se, että blogaaminen tuntuu välillä hirvittävän nololta - monologitarinoimiselta ja huomiohuoraukselta. [Joo tiiän ettei nolouden kokemisessa ole järkeä, toivon vaan että auttaisi jos mainitsen tän ääneen.] Kolmas syy on varmaan esiintymisjännitys, vaikka tätä ei kukaan luekaan, tuntuu silti ettei olisi pitänyt antaa niillekään muutamalle ihmiselle linkkejä. Ihan vietävän paljon paremmin uskaltaisin kirjoittaa varmasti jos ei kukaan lukisi. Tekisi melkein mieli ajaa kaikki muut ihmiset pois tästä minun internet-tilastani. Ei vaan.

Suvilta virikkeen saaneena oon miettinyt loputonta empatiaa ja sitä mikä minun kohdallani estää sen kokemista. Minulla on liian usein tapana tuomita ihmisiä sen mukaan, miten he tuovat ajatuksiaan ilmi, minkälaista kielenkäyttöä ja eleitä heillä on, kuinka usein he käyttävät vittua välimerkkinä ja kirjoittavatko he internetissä suomen kielen kaltaisesti vai peelosti. Siis mitä tässä haen: välillä vaan unohtuu että jopa ebineimmät spudro pedrot ovat kehittyviä ihmisiä.

Äsken luin jonkun myöhäiskeski-ikäisen naisen ruokaan ja arkielämään keskittyvää blogia, jonka sisältö ei tosin opettanut minulle mitään uutta ruoasta. Kyynisellä päällä ollessani olisi varmaan ensimmäisiä ajatuksia blogin kirjoitusasun perusteella ollut, että vaikuttaapa aika tyhmältä ihmiseltä, en halua lukea enempää. Nyt sen sijaan onnistuin kuorimaan yhdyssanavirheisiin ja välimerkkien satunnaiseen käyttöön kohdistuvat ennakkoluuloni. Pystyin fiilistelemään tunnetta siitä, että kaikki filosofoivat kuitenkin aika samanlaisia juttuja elämästä, siis myös ne joiden olemus ja puhetapa eivät vastaa mun käsityksiä älykkäistä ihmisistä. Jokaisella on vaan eri tapa ilmaista omia kokemuksiaan. Tuli mielettömän hyvä olo ja vahva empatia sitä kirjoittajaa kohtaan. :)

Tuntuu itsestäänselvältä olla pitämättä esimerkiksi ulkomaalaistaustaisia ihmisiä tyhminä sillä perusteella, että he eivät osaa kunnolla suomea. Niin itsestäänselvältä että musta tuntui naurettavalta edes kirjoittaa tuollainen lause. Mutta myönnän: suomalaisiin ihmisiin suhtautuessa tää juttu ei ole tuntunut läheskään yhtä selvältä, ainakaan käytännössä. Onhan äidinkielen ja vieraankielen oppiminen tietysti aivan eri asia, mutta silti kieli on lähinnä väline, jota ei mielestäni pitäisi pysähtyä kyyläämään, paitsi jos on hullu kielitieteilijä ja diggaa siitä.

...
Ilmaisun sijaan sisältöön ja ihmisten ymmärtämiseen keskittymistä oon harrastanut myös kuuntelemalla pissisten juoruilua bussin takapenkillä sekä juoppojen mielipiteitä baareissa. Pelkkää voittoa. :)

...
Edellistä merkintää haluan tarkentaa, koska muistaakseni sain privaatisti kommenttia siitä, että olen kirjoittanut tänne jotain halvatun paskaa. Eli tietenkään en meinannut, että on sun vika jos aviomiehesi pettää tai jos naapuri hakkaa tai työpaikalla kiusataan. Mutta sun oma vikasi on se, että et yritä korjata sitä hankalaa tilannetta tai jos et siirry siitä pois.